Hallitusohjelman mukaisesti otamme nyt merkittävän askeleen kohti ikäystävällisempää Suomea. Monet ovat puhuneet vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisen puolesta jo pitkään. Nähdäkseni nyt on korkea aika tämä virka perustaa ja olenkin iloinen, että tämä hallitus kiinnittää erityistä huomiota jokaisen ihmisen oikeuteen ikääntyä arvokkaasti ja elää hyvää arkea myös elämän ehtoopuolella.
Hallituksen tavoitteena on Suomi, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuomat muutokset yhteiskunnalle ja varautuu niihin. Ikääntynyt väestö ei ole vain palveluiden kohde, vaan tärkeä voimavara yhteiskunnalle. Meidän on kyettävä näkemään ihmisten erilaiset taustat ja erilaiset elämäntilanteet väestöryhmittelyn takaa. Ikääntyneet eivät ole harmaata massaa, vaan ihmisiä, joiden toimintakyky, elämänkokemukset ja maailmankatsomus vaihtelevat suuresti toisistaan.
Elinajan piteneminen on ihmiskunnan suurimpia saavutuksia
Se, että elämme yhä vanhemmiksi ja ikääntyneet ovat yhä paremmassa kunnossa, on yksi ihmiskunnan ja lääketieteen suurimpia saavutuksia. Suomalaisten keskimääräinen elinajanodote on kasvanut merkittävästi ja kasvaa edelleen.
Eliniän noustessa kasvaa myös erittäin vanhojen – yli 85 vuotiaiden ja jopa yli 100-vuotiaiden – suhteellinen osuus sekä koko väestössä että eläkeikäisten keskuudessa. Tämä tulee asettamaan lisäpaineita myös hoivan ja muiden palveluiden järjestämisessä. Muun muassa tästä syystä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on niin tärkeää.
Ei pelkästään päiviä elämään, vaan myös elämää päiviin. Ikääntyneiden kykyjä, intohimoja tai oikeuksia ei tule vähätellä. Ikääntyvillä on oikeus tehdä itseään koskevia päätöksiä sekä olla aktiivinen osa erilaisia yhteisöjä ja yhteiskuntaa.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävät
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetulla ei olisi toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita, vaan tehtävät painottuisivat seurantaan ja arviointiin sekä ennaltaehkäisyyn.
Vanhusasiavaltuutetun toimi olisi siis verrattavissa esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja lapsiasiavaltuutetun tehtäviin, jotka ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi nostaa pinnalle näihin toimialueisiin liittyviä epäkohtia sekä tuottaa ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi ja epäkohtien ratkaisemiseksi.
Olennaisinta vanhusasiavaltuutetun viran perustamisessa on vanhusten yhteiskunnallisen aseman tosiasiallinen parantaminen. Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus mitataan siinä, kuinka hyvin se pitää huolta heikoimmistaan.
Toisena mittarina voidaan pitää ihmisten onnellisuutta. Suomi on valittu neljä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta samalla ikääntyneet ihmisemme ovat vaarassa jäädä yksin ja palveluiden ulkopuolelle. Tähän on saatava muutos. Meidän on pidettävä kaikki mukana.