Istuntotaukoviikon akkujen lataus tuli todella tarpeeseen, vaikka marraskuun pimeys ei ole se mieltä ylentävin vuodenaika. Toisinaan hyvä kirja, villasukat ja hyvät yöunet ovat juuri oikea keino palautumiseen.
Tällä viikolla lisäakkuja (ja varapäreitä) on taas tarvittu, kun lähes kellon ympäri on juostu kokouksesta toiseen ja neuvoteltu asioita eteenpäin. Hieman yllättäen viikon the poliittinen kohu saatiin aikaiseksi saamelaiskäräjälista, jonka etenemisen eduskuntaan Keskusta torppasi viime hetken pöytäämisellään.
Tiivistäen saamelaiskäräjälaissa on kyse Suomen valtion ihmisoikeusloukkausten korjaamisesta, josta YK on antanut Suomelle jo useita huomautuksia – viimeisin on tältä kesältä. YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut Suomea korjaamaan nykylain, joka loukkaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen lakiehdotus korjaisi tämän kansallisen häpeätahran ja muuttaisi lain pohjoismaisia käytäntöjä vastaavaksi. Lakiesitys on parlamentaarisesti valmisteltu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Lain vastustus johtuu erityisesti lakiehdotuksen kohdasta, joka korjaisi vaaliluetteloa. Luettelon uudelleenkokoaminen ei tarkoita, että tiettyjä ihmisiä ruvettaisiin potkimaan ulos, vaan sitä, että koko luettelo koottaisiin uudelleen uutta määritelmää käyttäen. Tällä halutaan varmistaa, että kaikkia saamelaisia koskevat samat säännöt. Mielestäni on hyvä perustelu ja tavoitetila, että pohjoismaiden lainsäädäntö alkuperäisväestöön liittyen on yhdenmukaista.
Tosiasiassa uusi saamelaiskäräjälaki ei kaventaisi saamelaismääritelmää vaan päinvastoin laventaisi sitä. Määritelmä laajennetaan siten, että kieliperustaisuus ulottuu isoisovanhempiin, ts. jos joku isoisovanhemmista on puhunut äidinkielenään saamea, se lasketaan vielä kriteerin täytöksi. Jos haluat lukea enemmän saamelaiskäräjälaista ja sen sisällöstä, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Jenni Pitkon hyvään twiittiketjuun aiheesta.
Viikon toisena isona asiana oli luonnollisesti opposition jättämä välikysymys EU:n ennallistamisasetuksesta, josta äänestettiin perjantaina. Omassa puheenvuorossani painotin luonnon elvyttämisen merkitystä osana luontokadon pysäyttämistä. Kaikki ihmistoiminta perustuu luomakunnan elinvoimaan ja ilman luontoa meillä ei ole mitään. Koko puheenvuoron voi lukea täältä. Tämän päivän äänestyksessä hallitus sai luottamuksen äänin 103-73.
Täysistuntotyön ohella viikkoa värittivät erilaiset mielenkiintoiset tapaamiset. Tällä viikolla mieleenpainuvin keskustelu oli tiistaina Zonta Hämeenlinnan järjestämässä Toivossa väkevät -hyväntekeväisyysseminaarissa, jossa keskusteltiin mm. vankeinhoidosta, päihdetyöstä sekä rikollisuuden ja riippuvuuksien ennaltaehkäisemisestä. Paljon on vielä tehtävää!
Seminaarissa oli suoraa, mutta myötätuntoista puhetta vaikeista aiheista – sitä tarvitsemme lisää suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisen saappaisiin asettumista, vanhempien tukemista kasvatustehtävässään ja (oma kestosuosikkini) traumatietoista työskentelyotetta kautta linjan. Kaisa Tammen kirja on syystäkin myynti- ja lainauslistojen kärjessä, se kannattaa lukea.
Hämeessä kehitetty ja palkittu Ankkuri-toiminta on hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä, jota on käytössä nuorten ja heidän perheidensä auttamiseksi ja tukemiseksi. Koulukiusaamiseen puuttumisen tehostaminen ja toimintamallien vaikuttavuus on ollut suurennuslasin alla, myös kansalaisaloitteen kautta. Hyviä toimintamalleja on olemassa, niitä on vain käytettävä kaikissa kouluissa, kaikilla koulutusasteilla.
Erityisen sydäntä särkevää oli kuulla uutisia nuorten väkivaltaisesta käytöksestä, rikollismaailman ihannoinnista ja murskaavista päihdeongelmista. Nyt meidän aikuisten silmät on saatava auki. Suuntaa on muutettava ja se muutos lähtee meistä aikuisista.
Ketään ei saa jättää yksin, yhteiskunnan on pystyttävä auttamaan ihminen takaisin jaloilleen myös niistä kaikkein kauheimmista tilanteista. Perheet ansaitsevat kaiken tuen, samoin varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen ammattilaiset tarvitsevat paremman tuen sote-puolelta. Kouluterveydenhuolto on korjattava ja kuraattorin vastaanotolle on päästävä viikossa. Voit lukea enemmän kuulumisia seminaarista Facebook-seinältäni. Lisäksi Krista antoi todella hyvän haastattelun samasta aiheesta Hesariin.
Perjantaina julkaistiin myös eduskuntaryhmän avaus “Peruskoulun korjaussarjasta”. Korona, Ukrainan sota, sote-uudistus ja energiakriisi ovat vieneet poliittista ilmatilaa liikaa koulutukselta. Nyt on aika palata perusasioihin ja korjata peruskoulussa ilmenevät virheet. Työrauha opettajille ja koululaisille sekä enemmän aikaa kohdata lapsen tarpeet. Voit lukea enemmän avauksesta Facebook-julkaisustani.
Poliittisen vääntämisen, tapaamisten ja avauksien ohella viikkoon mahtui myös erittäin mukavia kohtaamisia, kun Hämeen vihreistä Allu, Satu, Teppo ja Reetta olivat vierailulla eduskuntatalolla. Hektisen välikysymyspäivän ohessa ehdittiin onneksi vaihtamaan kuulumisia kahvikupposen äärellä. Kiitos, kun kävitte!
Nyt, kun vierailut eduskuntaan ovat taas sallittuja, tarkoituksenani on järjestää keväällä ennen vaaleja entistä enemmän vierailuja erilaisille kokoonpanoille. Jos olet siis kiinnostunut vierailusta talolla, niin laita ihmeessä matalalla kynnyksellä viestiä! Me avustajani kanssa sumplimme sen onnistumaan.
Muistutuksena, että ensi viikon perjantaina Monimuotoiset perheet -ryhmän ja Lapsen puolesta -ryhmän järjestävät yhteisen seminaarin “Lapset ja mielenterveyskriisi”, jossa puhutaan ratkaisuista ja keinoista parantaa lasten mielenterveyttä. Tapahtuma striimataan, joten sitä voi seurata näppärästi etänä. Tilaisuuden Facebook-tapahtumaan pääset tästä ja livetriimiin tästä.
Huomenna vietetään muuten vuoden harmainta päivää ;)
Ps. Kuva napattu istuntotukoviikon todella kiinnostavasta ja antoisasta vierailusta LABin ja LUTin Lahden kampuksilla. Mukana vierailulla kollega Hanna Holopainen sekä joukko innokkaita Lahden vihreitä. Kiitos vielä vierailumahdollisuudesta!
-Mirka