Tällä viikolla vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa. Ilmastonmuutoksen rinnalla luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on yksi aikamme suurimmista haasteista. Nämä kaksi kriisiä ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Kuluneen viikon aikana on nähty loistavia kannanottoja luonnon puolesta sekä ratkaisuehdotuksia lajikadon pysäyttämiseksi. Itse haluan nostaa valokeilaan vieraslajit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet osana biotalouden innovaatioita.
Vieraslajeiksi määritellään kasvi-, eläin- ja sienilajit, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena siirtyneet luontaisten esiintymisalueidensa ulkopuolelle. Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi suurimmista riskeistä luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa haitat ovat vielä ehkäistävissä vieraslajien aktiivisella torjunnalla.
Vieraslajit muodostuvat ongelmaksi silloin, kun ne ovat haitaksi alkuperäiselle luonnolle. Haitallisille vieraslajeille tyypillistä on alkuperäisten lajien elintilan valtaaminen. Joskus ne menestyvät liiankin hyvin ja osa esiintymisalueen alkuperäisestä luonnosta häviää pysyvästi.
Haitallisten vieraslajien tapausesimerkkinä isosorsimo
Valitsin tapausesimerkiksi isosorsimon, joka on monille hämäläisille valitettavan tuttu näky etenkin Vanajaveden rantamaisemissa. Isosorsimoa istutettiin monin paikoin Hämeeseen jo 1800-luvun lopulla. Alun perin ajatuksena oli käyttää elinvoimaista isosorsimoa lehmien rehuna, mutta sepä ei mansikeille maistunutkaan. Isosorsimoa kasvaa nyt riesaksi asti Vanajaveden rantaniityillä ja se valtaa jatkuvasti uusia elinympäristöjä esimerkiksi Kokemäenjoen vesistöissä.
Vanajavesi on historiallinen vesikulkuväylä, joka on yhä aktiivisessa käytössä. Vesistön merkitys koko seutukunnan matkailuun, virkistyskäyttöön, vapaa-ajan asumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen on suuri. Isosorsimon vaikutus vesistön tilaan on huomattava paitsi alkuperäisten järvikasvien osalta, myös suhteessa kalakantoihin, virtaamaan ja rehevöitymiseen.
Nykyään tiedämme paremmin ja isosorsimon kaltaiset virheet voidaan välttää. Lainsäädännöllä onkin kielletty useiden vieraslajien, kuten jättipalsamin ja lupiinin, käyttö ja istutus. Vaikka jo levinneiden ja elinvoimaisten vieraslajien torjuminen on hankalaa, on työtä luonnon puolesta jatkettava.
Vihreää elvytystä ja luonnon monimuotoisuuden suojelua
Vieraslajeja voi torjua käytännössä kuka vaan yksittäinen henkilö tai yhteisö. Voit järjestää vieraslajien torjuntatalkoot tai ilmoittaa kansalliseen vieraslajiportaaliin havaintosi haitallisista vieraslajeista. Voit myös levittää tietoisuutta luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä käyttämällä #luonto2020 -tunnistetta. Tietoisuuden kasvattamisella voidaan estää vieraslajien leviäminen huolimattoman käsittelyn tai tietämättömyyden takia.
Parhaat tulokset saavutamme kuitenkin laaja-alaisella yhteistyöllä ja suunnitelmallisella vieraslajien torjunnalla. Mitä laajemmalta alueelta vieraslajia torjutaan samanaikaisesti, sitä varmemmin se myös pysyy poissa. Laajamittainen vieraslajikasvin poisto synnyttää paljon kasvimassaa, joka voidaan edelleen hyödyntää energianlähteenä esimerkiksi biokaasun tuotannossa. Ympäristönsuojelu yhdistettynä kiertotalouteen, energiaomavaraisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan – siinä on aineksia myös tulevaisuuden työpaikkoihin.
Vihreät painottavat, että luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on huomioitava koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Talouden korjaamiseen tarvitaan merkittäviä valtion tukitoimia, joista jokaisen euron voi käyttää vain kerran. Vanhaan palaamisen sijaan meidän on rakennettava tulevaisuuden Suomea kestävälle pohjalle.
Viisailla päätöksillä voimme paitsi raivata tiemme ulos koronakriisistä, myös luoda polkua kohti lajikadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä tarvittavia kestäviä ratkaisuja. Tarvitaan vihreää elvytystä, jossa luonto kaiken elämän kehtona on keskiössä.