Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu tämän vuoden neljänteen valtion lisätalousarvioon liittyen. Toin keskustelussa esille vihreän elvytyksen tärkeyden ja sen vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen:
Arvoisa rouva puhemies
Kuluvan vuoden neljäs lisätalousarvio pyrkii ratkaisemaan käynnissä olevaa kolmoiskriisiä – koronakriisiä, taloustaantumaa sekä ilmasto- ja ympäristökriisiä. Suomi taltutti koronan ensimmäisen aallon kovilla toimilla, yhdessä.
Nyt on kriisin jälkitoimien vuoro ja nostamme Suomen jaloilleen, yhdessä. Koska elvytykseen käytetyn euron voi käyttää vain kerran, nämä eurot on käytettävä harkiten ja viisaasti.
Vihreä elvytys aloitetaan tällä lisätalousarviolla. Näillä toimilla aloitamme reilun jälleenrakentamisen. Kestävän kehityksen hallitus toimii kestävästi myös kriisinhoidossa.
Ensisijassa varmistamme, etteivät tulevat sukupolvet jää koronakriisin jalkoihin kuten kävi 90-luvun lamassa. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria tuetaan erillisellä 320 miljoonan euron hyvinvointiohjelmalla.
Kuntia tuetaan nyt yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. Tällä rahalla turvataan kuntien työpaikkoja ja peruspalvelut kuntien asukkaille. Sairaanhoitopiireille kompensoidaan koronavirustilanteen aiheuttamia kustannuksia. Yrityksille ohjataan liki puoli miljardia euroa uutta tukea – jo aiemmin tehtyjen tukitoimien lisäksi.
Suomi joko nousee osaamisellaan – tai kompastuu sen puutteeseen. Siksi lisätalousarvio sisältää panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen tutista tohtorinhattuun.
Panostamalla varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin varmistamme, etteivät oppimiserot repeä koronan vuoksi pysyväksi. Tukiopetusta lisäämällä ja oppilashuollon resurssit turvaamalla voimme pelastaa monen lapsen ja nuoren tulevan opintien.
Arvoisa rouva puhemies
Vihreällä elvytyksellä otetaan harppaus kohti vähäpäästöistä liikennettä. Yhteenlasketut panostukset joukkoliikenteeseen, raiteisiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ovat historiallisen suuret – lähes miljardi euroa.
On tärkeää, että raideinvestointeja tuetaan joka puolella Suomea. Hämeessä tervehdittiin ilolla 273 miljoonan euron investointia koko Pääradan välityskykyä parantavaan Pasila-Riihimäki kakkosvaiheen käynnistämiseen.
Toimintavarmuus pääradalla on edellytyksenä liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Arvoisa rouva puhemies
Kestävää elvytystä tarvitaan suurten kaupunkien lisäksi myös maakuntien keskuskaupungeissa ja seutukunnissa. Samat ratkaisut eivät sovi joka paikkaan, vaan elvytystä on kohdennettava kunkin alueen luontaisiin vahvuuksiin nojaten ja alueiden erilaisuus huomioiden. Näin syntyy myös uutta työtä ja uutta hyvinvointia.
Kun arvioimme julkisen talouden tilaa, meidän on kyettävä katsomaan pitkälle 2030-luvun puolelle. Olemmeko turvanneet Suomen kilpailukyvyn panostamalla riittävästi osaamiseen, ekologiseen rakennemuutokseen silti unohtamatta sosiaaliturvan uudistamista?
Siihen tämä poikkeusolojen lisätalousarvio tähtää.