Kansanedustajan työhön liittyy monia käytäntöjä ja kummallisuuksia, joista suurin osa on varmasti suurelle yleisölle tuntemattomia. Esimerkiksi täysistuntokeskustelut voivat näyttää monien katsojien silmiin hassulta, kun paikalla on vain kourallinen kansanedustajia puhumassa käsiteltävästä asiasta.
Tähän on kuitenkin looginen selitys, sillä täysistuntojen kanssa samaan aikaan on usein käynnissä muita kokouksia, tapaamisia tai neuvotteluita. Kansanedustajakaan ei ehdi moneen paikkaan samaan aikaan, joten omaa työtä on kyettävä aika rankasti priorisoimaan. Salikeskustelussa paikalla onkin usein juuri ne kansanedustajat, jotka ovat perehtyneet kyseiseen lakiesitykseen valiokunnassa tai heillä on muuten mielenkiintoa kyseistä aihetta kohtaan.
Itse pyrin osallistumaan salikeskusteluun aina silloin kun täysistunnossa käsitellään minulle tärkeitä aiheita tai aiheita, joiden käsittelyyn osallistun valiokunnassa tai työryhmissä. Lapsi- ja perhepolitiikka, hiilineutraali liikenne, sote-kysymykset, luonnonsuojelu ja ilmastotyö sekä lapsen oikeudet ja lastensuojelu ovat aihepiirejä, joista olen salissa aktiivisesti puhunut.
Menneellä viikolla saliosumia tuli tavallista enemmän, sillä pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta. Selonteko on ensimmäinen laatuaan ja se luo suuntaviivat Suomen huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä.
Puheessani korostin poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä kriiseihin varautumisessa. Huoltovarmuustyö on yhteispeliä, joka rakentuu toimijoiden kyvystä reagoida poikkeusoloihin, sietää niitä ja palautua niistä.
Loppujen lopuksi huoltovarmuudessa on kyse yksinkertaisista asioista. Siitä, että ihmisten perustarpeet turvataan kaikissa tilanteissa, kaikkina aikoina. Perusta yhteiskunnan kriisinkestävyydelle valetaan normaalioloissa. Tasa-arvoisen, turvallisen ja demokraattisen yhteiskunnan vaaliminen on huoltovarmuutemme paras tae nyt ja tulevaisuudessa.
Huoltovarmuuden kehittämisessä meidän on perinteisten uhkien ohella kiinnitettävä entistä enemmän huomiota esimerkiksi ilmastokriisiin, joka on yhteinen koko ihmiskunnalle, mutta myös suuri uhka yhteiskuntamme huoltovarmuudelle. llmastonmuutoksen hillitseminen on siis samalla hyvää huoltovarmuustyötä.
Koko puheen pääset lukemaan blogistani. Ryhmäpuheella on normaalia puhetta suurempi painoarvo, sillä se edustaa aina koko ryhmän kantaa ja näkemystä aiheeseen. Siksi siihen liittyy aina omanlaisensa vastuu ja huomioon otetaan koko ryhmän näkökulmat aiheeseen.
Lisäksi eduskunta sai vihdoin saliin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön OmaTahto2020 -kansalaisaloitteesta. Puheessani painotin, että oikeus turvalliseen aborttiin on ihmisoikeus.
Valitettavasti vielä tänäkin päivänä on tahoja, jotka haluavat rajoittaa naisten oikeuksia ja vapauksia. Tasa-arvo ei todellakaan ole valmis. Siitä saimme muistutuksen eilisessä salikeskustelussa.
Lääkärinä jouduin salissa jälleen muistuttamaan edustajia siitä, että lääketieteellisen hoidon tulee aina perustua tutkittuun tietoon ja lainsäädäntöön, ei uskontoon eikä hoitohenkilökunnan tunteisiin.
Kahden lääkärin lausunnolle ei ole enää mitään perusteita, sillä suurin syy raskaudenkeskeytyksille ovat sosiaaliset syyt ja raskaudenkeskeytys tapahtuu nykyään lääkkeellisesti. Luopumalla kahden lääkärin lausunnosta nopeutamme raskaudenkeskeytysprosessia. Se on sekä raskaudenkeskeytystä pyytävän että terveydenhuollon resurssoinnin kannalta viisasta. Koko puheeni OmaTahto2020 -kansalaisaloitteesta pääset lukemaan blogistani.
Puheiden ohella pääsimme myös äänestämään täysistunnossa, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta verkkokalastuksen kieltämiseksi saimaannorpan levinneisyysalueella. Valitettavasti eduskunnan enemmistö ei ollut valmis suojelemaan norppien elämää.
Tämän blogin kuvana toimii eduskunnan äänestystulos kansanedustajista, jotka olivat saimaannorppien puolella. Vihreät oli ainoa puolue, joka yksimielisesti tuki verkkokalastuksen kieltämistä. Eduskunnan päätös on täysin kansalaisten tahtotilaa vastaan, sillä saimaannorpan suojelulla on vahva suomalaisten tuki. Myös paikallisten, Saimaalla kalastavien tai kalastaneiden mielipide on vahvasti verkkokiellon puolella.
Kyselytutkimuksen mukaan 74 prosenttia kansalaisista, jotka kalastavat tai ovat kalastaneet Saimaalla, olisivat valmiit lopettamaan verkkopyynnin kokonaan ja siirtymään norpalle turvallisempiin kalastustapoihin.
Päätös on melko järkyttävä senkin vuoksi, että vain päivä ennen asian käsittelyä tuli uutinen kuutin hukkumisesta kalastusverkkoihin. Haluan uskoa, että tämä vääryys korjataan seuraavalla hallituskaudella ja että verkkokalastuskielto saimaannorpan kotivesillä asetetaan voimaan. Puheeni kansalaisaloitteesta voit käydä lukemassa täältä.
Salityön ohella aikaa jäi myös muuhun. Tapasimme Palvelualojen työnantajajärjestön Palta ry:n edustajia ja meillä oli hyvä keskustelu tulevaisuuden liikenteen kehittämisestä ja siitä, miten Suomi voisi yhteistyössä saavuttaa päästövähennystavoitteensa.
Lisäksi tapasimme eduskunnan Suomi-Italia ystävyysryhmän kanssa Italian suurlähettilään, jolta kuulimme Italian parlamenttivaalien tuloksesta ja tämän hetkisestä tilanteesta hallitusneuvotteluissa. Parlamenttien väliset ystävyysryhmät tuovat hauskaa vaihtelua eduskunta-arkeen ja ovat tärkeä väylä ylläpitää Suomen kansainvälisiä suhteita ympäri maailman.
Lakivaliokunnassa vääntö translaista jatkuu edelleen. Julkisuudessa on käyty jonkun verran keskustelua valiokunnan asiantuntijakuulemisista. Vihreille tärkeintä on, että translaki käsitellään asiallisesti ja lausunnot perustuvat tutkittuun tietoon.
Translaki on heikkouksistaan huolimatta tarpeellinen uudistus, sillä se korjaa nykylain räikeitä ihmisoikeusloukkauksia. Seuraavalla hallituskaudella meidän on jatkokehitettävä lakia ja kiellettävä esimerkiksi intersukupuolisten lasten tarpeeton kosmeettinen kirurgia lailla, koska kosmeettiset toimenpiteet loukkaavat lasten kehollista koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta ja ne vaarantavat lasten hyvinvoinnin.
Translaki, aborttilaki ja norppien suojeleminen ovat kaikki erilaisia lakeja, mutta niitä yhdistää perusoikeuksien turvaaminen ja elämän suojeleminen. Tätä työtä jatkamme hallituksessa loppuun asti.
Huomenna osallistun Evon tiedepäivään, jossa olen tavattavissa koko päivän ajan. Osallistun myös paneelikeskusteluun Evon tiedekansallispuiston tulevaisuudesta klo 16-17. Tavataan Evolla, paikalla on myös ympäristöministeri Maria Ohisalo avaamassa tiedepäivän klo 12.
-Mirka