Istuntovapaa viikko jäi vain pilkahdukseksi taustapeiliin, kun uusi viikko alkoi eduskunnassa vuoden 2019 neljännen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelulla. Hallitus toi talousarvioon tärkeitä lisäyksiä loppuvuoden akuutteja tarpeita varten, kuten tukea Kuopion iskun jälkihoitoon, lisärahaa maahanmuuttoviraston lupien käsittelyyn sekä poliisin toimintamenoihin. Liikenteen osalta merkittävin lisätalousarvion kirjaus on Pohjolan Rautatiet Oy:n 102 miljoonan euron tuloutus valtiolle, joka kasvattaa valtion saamia omaisuustuloja. Vastaava määräraha budjetoidaan nopeiden ratayhteyksien suunnittelukustannuksiin Turun ja Tampereen suuntaan.
 
Vuoden 2020 talousarvio eteni tällä viikolla valiokuntien käsittelyyn. Valiokunnat muodostavat omat lausuntonsa hallituksen talousarvioesityksestä, pääpainona toki talousarvio kyseisen valiokunnan näkökulmasta. Lausunnot ovat vielä luonnosvaiheessa, joten niistä lisää myöhemmin.
 
Hallituksen esitystä lastensuojelulain muuttamiseksi käsiteltiin keskiviikon täysistunnossa. Hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta on tärkeä ja samalla harvinainen malliesimerkki siitä, miten oppositiosta voidaan vaikuttaa Suomen suuntaan. Viime kauden lopulla edustaja Alanko-Kahiluoto sai vietyä lakialoitteen läpi oppositiosta käsin vahvan yhteistyön turvin. 
 
Esityksessä lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostetaan 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen. Ikärajaa nostamalla matalan kynnyksen palvelut halutaan turvata huostassa olleille nuorille, ja näin syrjäytymistä voidaan ehkäistä entistä paremmin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa lausunnossaan, että jälkihuollon ikärajan nostolla voi olla erittäin positiivisia vaikutuksia monen nuoren elämään ja lakimuutos on siksi kannatettava. 
 
Lapsiasiavaltuutettu nostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen hyvin suunnitellun jälkihuollon tärkeäksi tavoitteeksi. Ikärajan nostolla autetaan nuorta aikuista itsenäistymään sekä lisätään nuoren elämänhallintaa ja hyvinvointia. Samaan aikaan on kuitenkin kehitettävä kuntien lapsiperhepalveluita yhdenvertaisiksi, vaikuttaviksi ja vastaamaan perheiden tosiasiallisia tarpeita. 

”Autetaan ajoissa ja arvostetaan kaikenlaisia perheitä Suomessa.”

Hallituksen esitys sisältää myös muutoksia lastensuojeluasioiden valitusmenettelyyn. Totesin lähetekeskustelussa, että lapsen oikeusturvan toteutuminen ei saa vaarantua tämän muutoksen seurauksena. Samoin lapsen, nuoren ja hänen perheensä osallisuus sekä oikeus tulla aidosti kuulluksi lastensuojelun prosesseissa on turvattava jatkossa nykyistä paremmin. Voit katsoa puheenvuoroni kokonaisuudessaan täältä.
 
Keskiviikkona järjestettiin edustajistovaalit suurimassa osassa Suomen korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntia. Vaalit oli menestyksekkäät vihreiden listojen kannalta. Ylioppilaskunnissa Vihreät oli puoluepoliittisista listoista ylivoimaisesti suosituin hurjalla 9,8% äänimäärästä. Vihreät ryhmät myös kasvattivat paikkamääräänsä kaikissa opiskelijakunnissa, joissa vihreä lista löytyy. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistovaaleissa kaikki vihreän listan kolmesta ehdokkaasta valittiin edustajistoon. Onnittelut valituille edaattoreille!
 
Olen useammassa viikko-blogissa kertonut eduskunnan kerhotoiminnasta. Tämäkin viikko oli kerhojen osalta aktiivinen. Australia-ystävyysryhmä perustettiin ja minut valittiin sen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajan pesti napsahti Marraskuun ryhmästä. Tästä uutisoi myös Hämeen Sanomat. Lisää eri maiden ystävyysryhmiä on luvassa ensi viikolla, kun Irlannin ja ihanan Italian ystävyysryhmät saadaan käyntiin. Kansainvälisissä tunnelmissa oltiin myös tämän viikon torstaina, kun Australian parlamentin edustajat vierailivat tapaamassa liikenne- ja viestintävaliokuntaa.
 
Torstain kyselytunnin jälkeen lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan levinneisyysalueella. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka laajasti huoli saimaannorpan säilymisestä jaetaan eduskunnassa. Monissa puheenvuoroissa korostettiin sitä tosiasiaa, että saimaannorppa on maailman uhanalaisin hyljelaji. Jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Verkkokalastus ei suinkaan ole ainoa uhka, joka saimaannorppaa koettelee. Ilmastonmuutos on uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja niin myös saimaannorpan tulevaisuutta. Jo tällä hetkellä norppien lisääntyminen on vapaaehtoisten lumenkasaajien varassa.
 
Saimaannorpan suojelua tulee kehittää yhteistyössä paikallisten asukkaiden, kalastajien ja vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Onko ratkaisuna verkkokalastuksen kieltäminen kokonaan, vai esimerkiksi kiellon pidentäminen heinäkuulle – sitä selvittää työryhmä eduskunnassa parhaillaan.
 
Minulla oli kunnia avata Päijät-Hämeen LAPE-akatemia perjantaina 8.11. Lapsi- ja perhepalveluja kehitetään maakunnissa, tämän kertaisen akatemian pääpaino oli vaikuttavuudessa ja lapsilähtöisessä budjetoinnissa. Onko nykytilanteessa todella kyse resurssien vähäisyydestä vai siitä, mihin ne käytetään? Tarvitaan enemmän ”mitä tällä rahalla saa” -ajattelua ja tekemistä. Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämistä ja seurantaa. Se on myös tiedolla johtamisen väline. Lapsi- ja perhemyönteisyyden tulee näkyä tulevaisuuden palveluissa. Toimialarakenteet ylittävä yhteistyö perheiden tukemiseksi on ehdoton edellytys esimerkiksi kasvavien lastensuojelukulujen hillitsemiseksi. 
 
Lauantaina juhlittiin Hämeenlinnan Vihreiden 35-vuotista taivalta. Oli hienoa kuulla, kuinka toiminta on kehittynyt vuosien saatossa. Olemme uudenlaisessa tilanteessa, kun Vihreät kasvaa niin valtakunnallisesti kuin Hämeenlinnassa kovaa vauhtia. Pienpuolue emme ole, mutta arvojamme emme aio kasvun kustannuksena myydä. Hämeenlinnassa on paljon upeaa työtä tekeviä vihreitä aktiiveja ja osaajia. Liity mukaan!
 
P.S. Operaatio Mekko etenee aikataulussa.